Unohtuiko salasana? Napsauta tästä.

ECMO-asiantuntijat Karoliinisessa yliopistosairaalassa pelastavat ihmishenkiä ympäri Skandinavian

Kun sikainfluenssaepidemia puhkesi syksyllä 2009, ECMO-menetelmä tuli tutuksi entistä laajemmalle yleisölle. Syksyllä kaikkiaan 13 vaikeista keuhko-ongelmista kärsivää potilasta sekä Ruotsista että muista maista lennätettiin hoitoon Tukholman Karoliiniseen yliopistosairaalaan. Keuhkojen toiminta vakautettiin ECMO-hoidolla, jolloin kaikki potilaat yhtä lukuun ottamatta paranivat. ECMO-osaston asiantuntijoilla on ainutlaatuista osaamista ja nyt vihdoin myös enemmän tilaa käytössään, mikä antaa mahdollisuuden pelastaa vielä enemmän ihmishenkiä kuin aiemmin.

Pitkäkestoista keuhkokonehoitoa

ECMO-lyhenne tulee sanoista Extra Corporeal Membran Oxygenering, mikä tarkoittaa veren hapettamista kehon ulkopuolella keinotekoisen keuhkon avulla. ECMO-hoitoa tarvitaan useimmiten silloin, kun hengityskonehoito ei riitä. Hengityskone auttaa täyttämään keuhkot ilmalla, mutta tämä onnistuu vain silloin, kun keuhkot ovat riittävän joustavat. Sairaat keuhkot eivät ole elastiset ja toisinaan ne täyttyvät nesteellä, jolloin hengityskone ei enää täytä tehtäväänsä. Tällöin tarvitaan ECMO-hoitoa, joka voi kestää muutamasta päivästä useaan kuukauteen.

Toisin kuin operaatioissa käytetty sydän-keuhkokone, ECMO-laite sopii pitkäaikaiseen käyttöön. 

Kaikenikäisiä potilaita

Vuonna 1987 otettiin ensimmäinen ruotsalainen potilas ECMO-hoitoon St. Göranin lastenklinikalla Tukholmassa.   Uuden hoitomuodon aloitteentekijä on lastenkirurgi Björn Frenckner, joka on nykyään Karoliinisen yliopistosairaalan ECMO-osaston kirurgisen toiminnan päävastaava.

“Alussa hoidimme vain vauvoja. Vuonna 1998 muutimme Astrid Lindgrenin lastensairaalaan, joka on osa Karoliinista yliopistosairaalaa, ja saimme kaksi paikkaa tehohoito-osastolla. Nyt olemme saaneet sairaalasta oman osaston, jossa on yhteensä kuusi sänkypaikkaa. Niistä neljä on varattu itse hoitoon ja kaksi jälkihoitoon”, kertoo Björn.

Nykyään ECMO-hoidolla voidaan pelastaa noin 75 prosenttia vauvoista, joilla on synnynnäinen keuhkovika tai jotka kärsivät synnytykseen liittyvistä komplikaatioista. Vaikka ECMO-osasto sijaitsee edelleen Astrid Lindgrenin lastensairaalassa, noin puolet siellä hoidettavista potilaista on aikuisia. Yleisimpiä syitä siihen, että aikuinen potilas tarvitsee ECMO-hoitoa, ovat trauma, sepsis ja vakava keuhkokuume, joka johtuu usein virus- ja bakteeriperäisistä sairauksista.

Yhteistyö sairaalan sisällä on tärkeää

ECMO-osasto on organisaatiossa erotettu teho-osastosta, koska siellä tarvitaan erikoiskoulutettua henkilökuntaa. Osastolla toimii kaksi sairaanhoitajaa potilasta kohti ja yksi ECMO-lääkäri (erikoiskoulutettu anestesialääkäri) kolmea potilasta kohti.

Tehohoidon ja leikkausosastojen kanssa tehdään kuitenkin läheistä yhteistyötä ja ECMO-kirurgi on aina saatavilla.

Keskipisteessä osaava henkilökunta

Henkilökunta käy 6–8 viikkoa kestävän sisäisen koulutuksen, johon kuuluu sekä teoriaa että käytännön harjoittelua.

”Lisäksi parin kuukauden välein harjoitellaan erilaisia tilanteita, joita voi ilmetä hoidon aikana”, kertoo Krister Eriksson, joka on toiminut ECMO-hoitajana jo vuodesta 1988. Hän osallistui Karoliinisen sairaalan ensimmäiseen sisäiseen koulutukseen.

”Harjoittelemme kanyylin vaihtamista nopeasti, ilman pääsyn estämistä letkuun ja niin edelleen. Yksi suurimmista hoitoon liittyvistä riskeistä on koneen toimintahäiriö, joten jokaisen on tiedettävä mitä tehdä, jos jotakin odottamatonta tapahtuu.” 

”Toinen riskitekijä on aivoverenvuoto ja aivoinfarkti, joita potilaille voi aiheutua. Tämän tyyppisten komplikaatioiden välttämiseksi potilaita on autettava parantumaan niin nopeasti kuin mahdollista”, Björn lisää.

Menetelmä käytännössä

Useimpia potilaita hoidetaan ensin teho-osastolla hengityskoneella. Paikallinen hoitoryhmä seuraa tilannetta. Jos potilaan tila heikkenee, reagoidaan nopeasti ja pyydetään apua ECMO-yksiköstä.

Usein potilas on toisessa maassa, tavallisesti Pohjois-Euroopassa, jolloin Brommasta lähetetään apuun ambulanssilento ja vähintään kolmen hengen hoitoryhmä. Karoliinisen sairaalan tarjoama kuljetuspalvelu on Euroopassa ainoa laatuaan. Jos Karoliinisessa sairaalassa ei ole tilaa, otetaan yhteyttä muihin pohjoiseurooppalaisiin ECMO-yksikköihin, joita on Århusissa, Kööpenhaminassa, Lontoossa, Newcastlessa ja Leicesterissa.

Potilas kytketään ECMO-laitteeseen kanyylillä, joka tulee niskassa tai nivusissa sijaitsevaan verisuoneen. Joskus tarvitaan operaatiota, mikäli toimenpide ei onnistu kerralla. ECMO-laite kierrättää verta kehon luonnollista toimintaa jäljittelevään keinokeuhkoon. Verestä poistetaan hiilidioksidia ja siihen lisätään happea, minkä jälkeen veri pumpataan takaisin potilaaseen. Siten keuhkot saavat aikaa levätä ja parantua.

Aluksi potilas on nukutettuna, mutta jo muutaman päivän kuluttua hänet pyritään pitämään hereillä. Kun rintakehä alkaa jälleen liikkua, keuhkot ovat saaneet takaisin joustavuuttaan ja toipuminen nopeutuu.

Räätälöity valaisinjärjestelmä auttaa opetustyössä

Kun tarvitaan ECMO-laitetta, toimenpide tehdään leikkaussalissa. Kamera on tärkeä osa varustusta, koska toimenpide voidaan kuvata ja materiaalia käyttää koulutuksessa.

Merivaaralta löytyi hyvä valaisinjärjestelmä, johon kuuluu myös kamera ja näyttö. Matala huonekorkeus oli kuitenkin ongelma, sillä valaisimen perusversio olisi ollut kirurgien tiellä.

”Merivaara osoitti joustavuutensa ja räätälöi tarpeitamme vastaavan valaisimen. Vankan projektiosaamisen ansiosta saimme valaisinjärjestelmän ajallaan, ja nyt käytössämme on hyvin toimiva kokonaisuus”, kertoo Björn Frenckner tyytyväisenä.

TIETOSUOJASELOSTE JA EVÄSTEET

Tällä sivustolla käytetään evästeitä. Hyväksyt käyttöehtomme jatkaessasi sivuston käyttöä.

Lue lisää